Ilmastonmuutos.
MitÀ todennÀköisimmin ilmastonmuutos on totta. ohessa linkit:
https://climate.nasa.gov/evidence/
https://www.skepticalscience.com/empirical-evidence-for-global-warming.htm
https://www.eea.europa.eu/highlights/proof-of-climate-change-unequivocal
NÀin, nyt kun luit nuo lÀpi niin voidaan pohtia itse aihetta. MikÀ on Suomen vastuu, miksi meidÀn pitÀisi tehdÀ jotain, tuhoutuuko maailma?
Sanottakoon heti alkuun ettÀ suomalaisia on paljon erilaisia, jotkut jo tekevÀt tarpeeksi, jotkut eivÀt voi juurikaan vaikuttaa asioihinsa tÀllÀ hetkellÀ. TÀmÀ on aivan ymmÀrrettÀvÀÀ.
Suomen pÀÀstöt 2021 (CO2 pÀÀstöt)
~6.79 tonnia per ihminen.
~36.7 miljoonaa tonnia yhteensÀ koko maasta.
~0.10% globaaleista pÀÀstöistÀ (~0.19% kumulatiivisista pÀÀstöistÀ)
~0,115 tonnia per neliökilometri.
side note metsÀ hÀssÀkkÀ:
Suomessa on puuta noin 350 kuutiometriÀ/henkilö.
Saksa: noin 40 kuutiometriÀ/henkilö
MitĂ€ tulee suomen ylikulutukseen niin suomi kĂ€yttÀÀ 3 – 7.5% vuosittain uusiutuvasta vedestÀÀn. Suomen ekologinen jalanjĂ€lki per asukas on noin 5.87 globaalia hehtaaria, kun taas biokapasiteetti per asukas on noin 13.44 globaalia hehtaariaâ (Wikipedia)â. Eli olemme oman maamme sisĂ€llĂ€ heittĂ€mĂ€llĂ€ plussalla eikĂ€ todellinen ylikulutuspĂ€ivĂ€ tule suomalaisille vuodessa vastaan laisinkaan. Mutta lue loppuun:
Postauksen Beeffi:
Suomen vastuu on tehdÀ osansa. EnempÀÀ emme voi tehdÀ, emme voi pelastaa koko maailmaa (ellei joku keksi tehokasta puhdasta energianlÀhdettÀ jonka saa nopeasti ja edullisesti jakeluun kaikkialle maailmaan jne. utopiat). Kuitenkin on tÀysin typerÀÀ sanoa, ettÀ koska emme voi tehdÀ kaikkea, ei tulisi tehdÀ mitÀÀn. Ongelma ei ratkea jakamalla kaikki maailman maat Suomen kokoisiin alueisiin ja toteamalla, ettÀ ei voi tehdÀ mitÀÀn. Olisi myös tekopyhÀÀ vaatia muita tekemÀÀn kaikkensa samalla kun itse ei tee mitÀÀn.
Suomea on sinÀnsÀ myös turha verrata muihin, sillÀ tÀÀllÀ on puolet vuodesta kylmÀÀ ja pimeÀÀ, sekÀ usein pitkÀt vÀlimatkat. Emme koskaan tule pÀÀsemÀÀn yhtÀ pieniin pÀÀstöihin kuin maat joissa aurinkoenergialla saa 2x enemmÀn sÀhköÀ ja samalla lÀmmitettyÀ pÀivÀn veden. EtelÀssÀ ei erillistÀ lÀmmitystÀ juuri tarvita. Muualla teitÀ ei tarvitse talvella aurata ja suolata, eikÀ talvirenkaita tai talvivaatteita tarvitse ostaa jne. MetsÀt kasvavat 2x nopeammin ja tiheÀmmin sekÀ tiiviimmillÀ puulajeilla yms.
Myös tulee ottaa huomioon ettÀ Suomea ei sovi verrata kaikkiin suoraan kÀyttÀen pÀÀstöjÀ per capita. Suomessa on suht korkea ja laadukas elintaso, kun taas esimerkiksi Intiassa noin 68% elÀÀ alle 2$ per pÀivÀ (lÀhde)(ÀÀrimmÀinen köyhyys myös muualla maailmassa).
On tÀysin tekopyhÀÀ vaatia heitÀ ensisijaisesti vÀhentÀmÀÀn pÀÀstöjÀ, kun heillÀ ei ole juuri mitÀÀn. On myös vastuutonta vaatia Suomalaisia samalle tasolle, ei ole mitÀÀn jÀrkeÀ toivoa köyhyyttÀ myös tÀnne. Mutta esimerkin nÀyttö kannustaisi heitÀkin ehkÀ kohtuulliseen elintason nostoon (ja antaisi sitÀ moraalista pÀÀomaa meidÀn vastuuttaa myös muita).
Kuinka oikein on vaatia ihmisiÀ luopumaan unelmistaan elintason nostamisesta, kun se tuottaisi lisÀÀ pÀÀstöjÀ? Onko se oikein sinun kohdallasi? Onko se oikein sen kohdalla joka tienaa 600⏠koko vuotena? Voiko joku tehdÀ pÀÀtöksiÀ ajatellen globaaleja tavoiteita , kun ei tiedÀ mistÀ saa rahaa huomiseen ruokaan tai ei osaa edes lukea? Voitko sinÀ tyytyÀ vÀhempÀÀn, jotta joku toinen saisi paremman elintason?
ViimeisimpÀÀn kysymykseen kiteytyy ilmastonmuutoksen ydin suomalaisille. Maailma tulee ilmastonmuutoksesta johtuen muuttumaan (jos sitÀ ei riittÀvÀsti hidasteta/pysÀytetÀ). Ihminen lajina on sopeutuvainen eliö ja _osa_ tulee varmasti selviÀmÀÀn mullistuksesta, toiset paremmin toiset huonommin. Suomi pÀrjÀÀ sijaintinsa takia varmasti suhteellisen hyvin. Meille tuskin tulee mahdottomia ongelmia, tosin saimaannorppa voi talvisen jÀÀpeitteen kadotessa kuolla sukupuuttoon. Kuitenkin muualle maailmaan tulee paikoitellen hyvinkin suuria ongelmia (^ linkit). NÀiden ongelmien takia ihmiset joutuvat muuttamaan kodeistaan ja/tai kuolemaan heidÀn elinympÀristönsÀ muuttuessa. MitÀ luulet minne ihmiset hakeutuvat kun heidÀn kotiseutunsa muuttuvat elinkelvottomiksi? ElÀimiÀ ja kasveja tulee kuolemaan sitÀkin enemmÀn niiden elinympÀristön muuttuessa liian nopeasti (vrt. tuhansia vuosia normaalissa kierrossa). TÀstÀ on ilmastonmuutoksessa kyse suomessa, muista ihmisistÀ ja elÀimistÀ joita isoimmat ongelmat tulevat koskettamaan.
En ehdota autotonta Suomea, tai ettÀ kaikkien tulisi asua kommuunissa ja syödÀ pettuleipÀÀ. Ei. Vaan pieniÀ muutoksia joka pÀivÀiseen elÀmÀÀn ja vÀhÀpÀÀstöisemmÀn vaihtehdon valintaa silloin kuin se on mahdollista (ja sen tekemistÀ mahdolliseksi sekÀ kannattavaksi). En ehdota, enkÀ toivo lakimuutoksia jotka toisivat ankaraa keppiÀ tai hankaloittaisivat keinotekoisesti elÀmÀÀ, vaan pÀÀtöksiÀ jotka alentaisivat ympÀristöystÀvÀlliset vaihtoehdot kaikkien saataville ja tekisivÀt niistÀ houkuttelevamman jo vÀline- ja itseisarvoltaan.
NÀmÀ asiat ratkeavat isoilla linjoilla ja isoilla pÀÀtöksillÀ. PÀÀtöksillÀ, tavoitteilla ja teoilla varsinkin muissa maissa ja globaaleissa yrityksissÀ. YksittÀiset ihmiset kuitenkin voivat vaikuttaa tiettyyn pisteeseen asti, joten miksi et sinÀkin tekisi osaasi? TÀmÀ ei tarkoita kaikki tai ei mitÀÀn, vaan ettÀ pienikin asia on parempi kuin ei mitÀÀn, pienistÀ puroista kasvaa iso joki. Kyse on muistakin kuin sinusta itsestÀsi tai lapsistasi, he pÀrjÀÀvÀt kyllÀ. PÀrjÀÀvÀtkö muut?
Itse en todellakaan ole tÀydellinen enkÀ tee tarpeeksi, mutta olen ehdottomasti sitÀ mieltÀ, ettÀ voin ja pystyn vaikuttamaan ainakin Suomen ympÀristöön ja nÀin pitÀÀ kotini ja lÀhiympÀristöni puhtaana. Vaikka et edes vÀlittÀisi muista niin lÀhiympÀristön huolehtimisesta hyödyt suoraan myös itse.
Yhteiskunnallisia ratkaisu ehdotuksia joilla oikeasti saadaan hyötyÀ kaikille?
1) panostetaan ydinvoimaan ja myös muihin uudistuviin jotka on laskennallisesti jÀrkeviÀ. (tuulivoima; kun tuulee voi vesivoimaloita ajaa pienemmÀllÀ, kun ei tuule voi vesivoimaa painaa menemÀÀn. paras olisi toki jos ydinvoimaa ja siirtokapasiteettia mahd paljon jolloin heittelevÀ extra tuotanto voidaan myydÀ muille.)
2) Panostetaan kestĂ€vien teknologian kehitykseen ja yritetÀÀn myydĂ€ muihin maihin nĂ€itĂ€ teknologioita ja osaamista. (esim lainoittamalla nĂ€mĂ€ teknologiat muille maille hyvĂ€llĂ€ korolla.) —tĂ€mĂ€ enempi haave kuin oikea ratkaisu—
3) sÀÀdetÀÀn lakeja jotka kannustavat parempien tuotteiden valmistamiseen. tavarat-ja-suunniteltu-vanheneminen
4) panostetaan omaan luontoon ja lobataan EU:hun laskutapoja joilla tÀmÀ panostus nÀkyisi maximi hyödyillÀ. Esim metsÀÀ km^2 per capita. MetsÀmme toki ei ole yhtÀ tiheÀÀ kuin muut metsÀt, mutta siitÀ syystÀ juurikin pitÀisi panostaa luonnon metsien suojeluun tÀÀllÀ.
5) pienet teot kasaantuu, tehdÀÀn pikkuhiljaa enemmÀn arjessa ja yrityksissÀ. YleensÀ sijoitus nyt esimerkiksi ilmalÀmpöpumppuun, pienentÀÀ kuluja tulevaisuudessa.
6) painostetaan muita kun homma on hanskassa, muilla kuitenkin isommat ongelmat ja pÀÀstöt kokonaisuudessa kuin meillÀ.
-LeRattus