Rotan Moraali ja yhteiskunnan yhtenäisyys

Onko sinulla huonompi moraali kuin rotalla?

Kenelle sinun empatiasi ja tarkemmin apusi rajautuu?
Koko ihmiskunnalle? Samaan uskomusjärjestelmään kuuluvalle? Suomalaisille? Ystävillesi? Kenties vain sukuusi tai perheeseesi? Pelkästään itseesi?

Rotat auttavat kavereitaan ja tuntevat empatiaa ryhmänsä jäseniä kohtaan sekä pyrkivät välttämään tuottamasta heille kipua:
https://www.sciencedaily.com/releases/2021/07/210713165303.htm
https://www.sciencedaily.com/releases/2015/05/150512104034.htm
https://www.sciencedaily.com/releases/2019/04/190411115239.htm

https://www.newscientist.com/article/dn21256-rats-free-each-other-from-traps-then-share-chocolate/
(Rotat jakavat ruokansa nälkäiselle kaverilleen.)
https://phys.org/news/2020-03-rats-response-hunger.html

Näistä päätellen rotilla on yllättävän korkea moraali.
https://www.psychologytoday.com/us/blog/animal-emotions/202002/sentient-rats-their-cognitive-emotional-and-moral-lives

Rats feel regret, experiment finds

 

 

Mistä suomen hyvinvointiyhteiskunta ja yhtenäisyys ponnistaa?

Suomen hyvinvointiyhteiskunta ja yhtenäisyyden kehitys sisällissodan jälkeen on ollut keskeisessä roolissa maamme identiteetin muodostumisessa. Hyvin tiivistetysti:
Sisällissodan jälkeen tehdyt päätökset, kuten maareformi sekä myöhemmin sosiaaliturvan ja työntekijöiden oikeuksien parantaminen, olivat kriittisiä toimia joilla huonommassa asemassa olevien ihmisten arvostusta ja tulevaisuuden näkymiä kohotettiin. Ne nähtiin myös keinoina vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä ja parantaa kansalaisten luottamusta demokraattiseen järjestelmään ja näin ehkäistä uutta sisällissotaa. Sosiaalidemokraattien ja oikeiston yhteistyö näissä kysymyksissä oli merkittävä tekijä Suomen poliittisen vakauden ja demokratian vahvistumisessa 1920- ja 1930-luvuilla. Nämä muutokset loivat uskoa oman yhteiskunnan kehitykseen rauhanomaisin keinoin ja loivat tahtoa puolustaa suomea talvisodan alkaessa. Tästä seurasi että talvi- ja jatkosodassa heikommassa asemassa olevat eivät neuvostoliiton odotusten mukaan ampuneetkaan upseereitaan ja liittyneet valloittajiin. Vaan suurimmalla osalla suomalaisista oli usko että heitä arvostetaan ja kuunnellaan, ja että heillä on selkeä mahdollisuus parantaa elinolojaan nykyisessä omassa yhteiskunnassaan.

Sotien jälkeen jossa jokainen oli kantanut kortensa kekoon ja tehnyt mitä oli pitänyt, ja jossa vasemmistolaiset ja oikeistolaiset olivat rintarinnan seisseet yhdessä ulkoista vihollista vastaan, nähtiin kaikkien suomalaisten kuuluvan samaan ryhmään. (rotta vertaus)
Ei ollut “vapaamatkustajia” tai “meitä ja heitä” niin suurissa määrin, koska isommat kysymykset kuten sota, ja myöhemmin ponnistelut sotakorvausten maksamiseksi, olivat pakottaneet yhteistyöhön yli puoluekantojen.
Yhteiskunnallinen yhteistyö ja tarve rakentaa vahva, yhtenäinen maa sodan jälkeen johtivat laajoihin sosiaalisiin uudistuksiin ja hyvinvointivaltion rakentamiseen.
Voisin siis melkein väittää että meillä ryhmäidentiteetti ja sen tarve, loivat nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan siinä määrin missä se on nyt kehittyneempi kuin muualla maailmassa.

2023 ja polarisaatio sekä hyvinvoinnin rapistuminen

Nyt on taas puoluekentän polarisoitumisen aikaa jolloin jakaudutaan myös suomen sisällä “meihin” ja “heihin”. Hyvinvointiyhteiskuntaa puretaan ja hajautetaan, muut oman poliittisen kannan ulkopuoliset ihmiset nähdään lähtökohtaisesti vastustajina, itsekkäinä ryöstäjinä, kuluerinä tai vapaamatkustajina, eikä ryhmämme jäseninä joiden menestys hyödyttäisi kaikkia. (omia näkemyksiä olen käsitellyt politiikka tekstissä) Tästä syystä myös oman ryhmän ulkopuolisten auttaminen ja empatialla sekä yhteistyöllä rakentaminen ovat jäämässä taka-alalle. Nyt haetaan vain irtopisteitä omalle puolueelle ja agendalle, samalla kun lytätään ja kaivetaan lokaa kaikista muista.
Toivon syvästi että emme tarvitse uutta sotaa tämän suunnan muuttamiseksi ja yhtenäisyytemme rakentamiseksi.